Si, mi nombre es Kriisi

Eikös pääsiäisen alusviikkoon kuulu jonkinlainen kärsimys? No aloitin omani lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tasan klo 24.00 tyhjennysretriitillä, jota jatkuikin vuorokausi. Tehokkaasti tyhjensin molemmista päistä ja multitaskaaja kun olen, niin jopa yhtaikaa. En suosittele, multitaskaushan taitaa olla vähän pois muodista. Maanantaina Lourdes alkoi sitten lääkitä luonnonlääkkeillä. Teehen oli kerätty luonnosta viittä eri lehteä, jotka haudutettiin kuumassa vedessä ja tarjottiin hunajan kanssa. Piristävää vaikutusta ei tullut, joten ei varmaankaan ollut kokaiinia. Sitten Lourdes kaivoi mustanpuhuvaa töhnää yhdestä purkista ja laittoi sen lusikassa kuumenemaan kaasuliekin päälle. Tuli ihan mieleen narkkareiden puuhat. Kun töhnä oli sulanut öljymäiseksi, sai se jäähtyä hetken. Sitten sillä voideltiin korvantaukset, kämmennet ja jalkapohjat. Lisäksi sain toisesta purkista Ecuadorista tuotua salaista luonnonlääkettä, jossa oli ainakin jotain tapiirin ja jaguaarin ainesosia. Toivottavasti ymmärsin selostuksen väärin. Iltapäivällä sitten otettiin kovat keinot käyttöön ja keitettiin kaurapuuro. Tiistaina meni jo kanakeittoa, joten Lourdes totesi, että kunnossa ollaan ja aamulla lähdetään pääsiäisreissulle Panaman Bocas del Toroon. Kyselin  mitä rajanylitykseen tarvitsee ja hän vastasi iloisesti että ei muuta kuin passin. Takaraivossa vähän epäilytti, joten yritin haalia vähän muitakin dokumentteja, mutta lähdettiin vähän soitellen sotaan niin sanotusti.

Aluksi ajoimme parin tunnin matkan Panaman rajalle. Raja-alue on paahtavan auringon alla epämääräinen sekoitelma erilaisia hökkeleitä taloja kioskeja ja viranomaisten toimistoja, ja seassa paljon autoliikennettä, takseja, kaikenmaailman kauppiaita ja matkustajia. Aloitimme siksakkävelyn kolmella pankkiautomaatilla, koska vasta kolmas suvaitsi antaa minulle dollareita. Hyvä alkulämmittely siis 30 asteen lämmössä. Kävimme yrittämässä ostaa bussilippuja Panaman puolelle, mutta niitä ei myyty, koska meillä ei ollut lähtöleimoja. Menimme siis maksamaan maasta poistumismaksun toisaalla olevaan kojuun ja sitten siirryimme Costa Rican viranomaisten hoiviin. Tämä oli se helppo osuus, kun vain löysi oikeisiin paikkoihin. 

Seuraavaksi menimme rempseästi Panaman rajalle passeinemme ja meidäthän lempattiin pihalle, koska puuttui terveystodistus. Täytimme espanjankielistä kaavaketta ja mukana piti olla paperinen Coronatodistus – onneksi minulla oli yksi mukanani, sillä elektroniselle passille vain puisteltiin päätä. Costa Rican tiimi joutui tässä ongelmiin ja yksi jäsenistä poistui Corona-testattavaksi. Odottelua. Uusi yritys Panaman luukulle. ”Teiltä puuttuu paluulippu Costa Ricaan - siis ulos.” Aivan, sehän pääsikin unohtumaan.  Palasimme jälkiämme lähtöruutuun ja ostimme bussiliput raja-aseman toiselta laidalta. Paluu Panaman luukulle. Minua lukuun ottamatta muut saivat leimat passeihin, mutta minut passitettiin taas takaisin pihalle, koska minulla ei ollut matkalippua, joka osoittaisi myös milloin poistun Costa Ricasta. Tässä vaiheessa haluankin julkisesti pyytää anteeksi, että sanoin Panaman rajaviranomaiselle Voi V*ttu. Vetoan herkistyneeseen mielentilaani tyhjennysretriitin jälkimainingeissa.  Viranomainen ei kuitenkaan ollut millänsäkään ja päädyin pihalle entiseen malliin. 

Pää pehmeänä pohdiskelin hetken helteessä tilannetta. Onneksi PrePaid liittymä toimi vielä rajalla, joten pääsin nettiin ja sähköpostiin ja lentoliput löytyivät sieltä. Palasin ties monennenko kerran jonoon Panaman luukulle. Sama herra taas vastassa, näytinkin terhakkaasti ensimmäisenä Costa Rican lippuni puhelimelta. Kaikki dokumentit olivat ilmeisesti kasassa, koska hän suostui avaamaan passini. Tiesin, että tässä vaiheessa seuraa kysymyssarja mitä teet, missä olet, onko rahaa. Hän avasi suunsa ja kysyi:  ”Su nombre es Kriisi?” Tuijotin vähän aikaa ja vastasin hervottomasti hihittäen: ”Si, mi nombre es Kriisi”. Olen ollut maailmalla mm. Kris, Krisi, Tirsi, Barsa, mutta tämä oli kyllä siihen hetkeen ihan täydellinen nimi! Sitten otettiin vielä valokuvaa ja kaikista sormista sormenjäljet ja niin vain ovet aukesivat minullekin paratiisiin eikun Panamaan. Eikä siinä mennytkään kuin neljä tuntia rajalla alueella poukkoillen.

Hyvää pääsiäistä!


 

Kommentit

  1. Olipahan taas seikkailu 😂. Hyvää Pääsiästä ❤️🐣, toivottavasti olo parempi!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit